24.09.2019 12:58

Terveellisen rakentamisen ratkaisut eivät synny sattumalta

Ihmiset viettävät valtaosan päivästään sisätiloissa. Siksi rakennusten terveellisyydellä ja turvallisuudella on merkittävä vaikutus meidän kaikkien hyvinvointiin. Terveellinen rakentaminen pitää sisällään laajan kokonaisuuden ammattitaitoisesta tilaamisesta, hyvään suunnitteluun, vastuullisesti valittuihin rakennusmateriaaleihin ja laadukkaaseen toteutukseen.

Hyvin hoidettu yksittäinen osatekijä ei vielä takaa terveellistä rakennusta. Rakennusterveys edellyttää elinkaariajattelua. Olisi harhaanjohtavaa tarkastella vain tiettyä osatekijää, sillä haitallisia valintoja voidaan tehdä elinkaaren eri vaiheissa.

Kiillon rakentamisen liiketoiminnan tuotekehityksen vetäjä Petri Heljon (TkT) mukaan elinkaariajattelun korostuminen on erittäin hyvää kehitystä.

”Valtaosa tällä hetkellä käytössä olevasta rakennuskannasta on melko iäkästä. Tämä selviää esimerkiksi rakennetun omaisuuden tilaa käsittelevästä raportista (ROTI). Monen vanhemman rakennuksen kohdalla peruskorjauksetkin ovat saattaneet jäädä väliin tai viivästyä. Onko lopulta siis niin suuri ihme, että osassa vanhemmista rakennuksista ilmenee ongelmia”, Heljo pohtii.

”Myös uudemmassa rakennuskannassa on esiintynyt valitettavia sisäilmaongelmia. Näiden osalta ongelmien syiden tutkiminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta ongelmiin pystytään puuttumaan ja ne voidaan tulevaisuudessa ehkäistä”, hän jatkaa 

Ekologisuus kasvava trendi

Tänä päivänä asukkaiden ja muiden tilan käyttäjien toiveet ekologisesta ja terveellisestä rakentamisesta nousevat yhä voimakkaammin esiin.

”Talo tai asunto on monelle elämän suurin sijoitus, joten on luonnollista, että rahoille halutaan vastinetta. Paljon esillä olleiden sisäilmakysymysten myötä myös tietoisuus rakentamisen haasteista ja mahdollisuuksista on lisääntynyt. Samanaikaisesti ympäristönäkökulmat ovat korostuneet kaikessa kuluttamisessa. Tämä yhdistelmä vie myös rakennusalaa oikeaan suuntaan”, Heljo sanoo. 

Lisääntyneen ympäristötietoisuuden myötä tuotteiden hyväksyttävyyttä rakentamisen ympäristöluokitusten kanssa kysytään yhä enemmän. Tällaisia ovat esimerkiksi LEED, BREEAM, RTS-Ympäristöluokitus ja EU:n kehitteillä oleva Level(s). Lisäksi suosiotaan kasvattaa Joutsenmerkki, jota rakennukselle voi hakea, jos esimerkiksi materiaalivalinnat, energiatehokkuus ja jätteiden käsittely rakennuskohteessa täyttävät ympäristömerkille asetetut kriteerit.

Kuka on asiakas?

Yrityksen vastuullisuus koostuu toimivan tuotteen lisäksi sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta sekä ympäristövastuusta ja tuoteturvallisuudesta.  Esimerkiksi tuotteen ja ympäristön kannalta vastuullisesti toimiminen tarkoittaa Heljon mukaan usein myös joistakin asioista luopumista. Rakennusalan vastuullisuutta monimutkaistaa se, ettei aina ole itsestään selvää, kuka on asiakas.

Esimerkkinä voi käyttää mitä tahansa rakennustuotetta. Monessa tapauksessa urakoitsija ostaa tuotteen, joskus myös suunnittelija ohjaa tiettyihin ratkaisuihin. Kiinteistön omistajalla on tuotteen toimivuuden suhteen suuri rahallinen intressi ja monesti valmiin kokonaisuuden asiakas on rakennuksen käyttäjä.

”Eri ryhmien intressit eivät aina kohtaa. Urakoitsijalle on luonnollisesti tärkeää tuotteen työominaisuudet, hinta ja luotettavuus. Loppukäyttäjä arvostaa turvallisuutta, huoltovapautta ja pitkää elinkaarta. Tuotteen saa myytyä yhdelle asiakasryhmälle, mutta oikeasti vastuullista on ympäristön ohella kaikkien asiakasryhmien huomioiminen. Tämä linkittyy myös hyvin läheisesti sisäilmakeskusteluun”, Heljo toteaa.  

Alan kehitys haastaa tuotekehitystä

Erilaiset luokitukset ja tuotestandardit ovat lisääntyneet viime aikoina ja trendi jatkunee tulevaisuudessakin. Ne kehittävät alaa pääsääntöisesti positiiviseen suuntaan, mutta päällekkäiset luokitukset aiheuttavat kustannuksia, jotka johtavat Heljon mukaan rakentamisen kustannusten kasvuun.  

”Monessa tapauksessa ekologisuuteen ja sisäilmaan liittyvät luokitukset ovat kansallisia ja kaupallisia. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa suurin piirtein saman sisältöinen luokitus tulisi olla moneen kertaan samalle kansainvälisesti myytävälle tuotteelle. Esimerkkejä tällaisista ovat joissakin Euroopan maissa käytettävä Emicode –luokitus (EC1) ja Suomessa käytettävä M1-luokitus. Euroopan unionin tulisi ottaa asiaan vahvasti kantaa ja ohjata kehitystä. Yhtenäiset luokitukset mahdollistaisivat myös tuotteiden paremman vertailtavuuden.”

Rakentamisen tehokkuus ei ole viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyt samaa vauhtia muun teollisuuden kanssa. Nyt asiaan ollaan kiinnittämässä entistä enemmän huomiota. Materiaalitoimittaja voi osaltaan tukea tehokkuuden kasvua tarjoamalla tehokkaampia työtapoja ja nopeampia sekä yksinkertaisempia ratkaisuja.

”Tuotekehityksellisesti tämä on varsin mielenkiintoinen haaste, johon olemme vastanneet tuomalla markkinoille esimerkiksi pikavedeneristysjärjestelmän, jossa vedeneriste voidaan ruiskuttaa eristettäville pinnoille. Tämä lisää työn tehokkuutta ja nopeutta varsinkin suuremmissa kohteissa. Myös sisäilmakorjauksiin olemme tuoneet ratkaisuja, joilla voidaan vähentää tarvittavia työvaiheita”, Heljo kertoo.

M1-luokituksesta apua sisäilmakysymyksissä

M1-luokitus on vaikuttanut rakennusmateriaalien kehitykseen ja rakennusmateriaaleista vapautuvien haihtuvien yhdisteiden määrät ovat laskeneet merkittävästi luokituksen voimassaoloaikana. Heljo toteaa, että luokitus on ollut erittäin onnistunut ja sillä on ollut merkittävää vaikutusta koko teollisuuteen.

Hän kuitenkin muistuttaa, että luokituksessa mitataan rakennusmateriaaleista vapautuvia yhdisteitä vain normaaleissa kuivissa olosuhteissa, eikä se ota kantaa esimerkiksi olosuhteiden vaikutukseen emissioihin.

”Tämä unohtuu monessa keskustelussa, kun ihmetellään miten M1-luokiteltu rakennusmateriaali voi aiheuttaa haittaa sisäilmalle. On tärkeää tutkia ja ymmärtää materiaalien käyttäytymistä myös eri olosuhteissa ja ottaa tämä huomioon tuotteita kehitettäessä. Tämä on osa vastuullista toimintaa, joka useinkaan ei näy suoraan asiakkaalle.”

Heljo haluaa korostaa, että sisäilmakysymykset ovat usein varsin monimutkaisia ja yksilöllisiä. Tämä lisää niiden haasteellisuutta. Samat tutkimukset tai vastaava korjaustapa ei aina toimi eri kohteissa.  Uutta tietoa esimerkiksi sisäilmaongelmien suhteesta terveysvaikutuksiin saadaan tutkimuksissa jatkuvasti.

Haasteita ratkotaan yhdessä alaa kehittäen

Suomalainen perheyritys juhlii tänä vuonna pyöreitä vuosia, kun Kiilto täyttää sata vuotta. Yrityksellä on kunnianhimoiset ympäristötavoitteet muun muassa materiaalien, logistiikan ja energian suhteen.

Sisäilmakysymysten sekä tuotteiden ja työtapojen tehokkuuden rinnalla tuotekehityksessä ovatkin pinnalla erityisesti ympäristökysymykset. Tutkimusta tehdään valtakunnan suurimpien tutkimuslaitosten kanssa ja ratkaisuja etsitään niin uusien tuotteiden ja palvelujen kuin kiertotalouden saralla.  Heljo korostaa, että tuotekehittäjän on katsottava oman yrityksen rajojen ulkopuolelle.

”Yksi merkittävä tekijä tänä päivänä on verkostoituminen ja sopivien kumppanien löytäminen. Ympäristöystävälliset ja kestävät ratkaisut löytyvät yhteistyössä. Kemianteollisuus saattaisi esimerkiksi pystyä hyödyntämään monia muun teollisuuden sivutuotteena syntyviä materiaalivirtoja huomattavasti nykyistä tehokkaammin, mikäli ne käsiteltäisiin prosessiin sopiviksi. Tällaisia yhteistyökumppaneita pyrimme löytämään ja näin pidentämään materiaalien kiertoa”, Heljo kuvailee.

”Erilaisia verkostoitumishankkeita on onneksi käynnissä ja teollisuuden ympäristökysymysten kanssa työskenteleviä pyritään saamaan saman pöydän ääreen. Intressi on yhteinen”, hän jatkaa.

Artikkeli on julkaistu alunperin Ympäristö ja Terveys -lehdessä 16.9.2019.

Lue myös: