Kaksi vuotta sitten alkoi projekti, jossa tarkastelun alle otettiin Kiillon elintarviketeollisuuden tuotteet uusittujen Joutsenmerkki-kriteerien valossa. Nyt valikoimasta löytyy kolme pesuainetta, joilla yritys auttaa teollisuusasiakkaitaan olemaan entistä ympäristöystävällisempiä.
Tuotekehityspäällikkö Kimmo Nurmi on syystäkin tyytyväinen, Kiilto tarjoaa ensimmäisenä toimijana Suomessa Joutsenmerkityt tuotteet elintarviketeollisuuteen.
”Ympäristöystävällisten ratkaisujen merkitys on kasvanut teollisuudelle suunnattujen tuotteiden ja palvelujen osalta merkittävästi viimeisten vuosien aikana”, Nurmi iloitsee. ”Vastaamme kysyntään. Ydinajatuksemme on, että asiakas voi valita koko pesuprosessiin Joutsenmerkityt tuotteet.”
Isoihin kohteisiin
Nurmi kertoo, että kaikki nyt Joutsenmerkin saaneet pesuaineet on tarkoitettu isoihin käyttökohteisiin. Tällä hetkellä elintarviketeollisuuden tarpeisiin löytyy kolme Joutsenmerkittyä tuotetta: vahvasti emäksinen kiertopesuaine F 47 Tarmo, vahvasti hapan metaanisulfonihappopitoinen pesuaine F 60 Ciro sekä kuljetuslaatikoiden, mollavaunujen ja muottien niin koneelliseen kuin käsin pesuun tarkoitettu F 24 Fabox.
”Kehityksen alla on tällä hetkellä myös Joutsenmerkitty emäksinen pintapesuaine”, Nurmi sanoo.
”Uuden innovointi on tuotekehityskemistin työn suola. Joutsenmerkittyjen tuotteidemme tarjonta laajenee lähitulevaisuudessa kattamaan myös muita teollisuuden hygieniatarpeita”, hän lupaa.
Tiukat kriteerit
Jokaiselle sektorille on määritelty omat Joutsenmerkki-kriteerit, joissa erilaiset asiat painottuvat. Keskeistä niissä kaikissa on kuitenkin ympäristöystävällisyys.
”Pesuaineen tehoa ja hygieniatasoa sekä niiden testausta koskevat vaatimukset on määritelty jo toimialan kriteereissä. Mikä tahansa tuote ei sovellu ammattilais- tai teollisuuskäyttöön. Joutsenmerkityn tuotteen pitää olla ominaisuuksiltaan vähintään yhtä hyvä kuin muut markkinoilla olevat tuotteet”, Nurmi selventää.
Joutsenmerkin teknokemian asiantuntija Heidi Vaarala kertoo, että Joutsenmerkityt tuotteet teollisuudessa edustavat niitä, jotka kuormittavat ympäristöä vähiten. Vaikutusten arvioinnin pohjana toimii elinkaaritarkastelu.
”Käyttövaiheessa tarkastellaan esimerkiksi sitä, että tuote on tutkitusti tehokas, sen oikea annostelu on helppoa eikä käytöstä synny ympäristöä turhaan kuormittavia päästöjä”, hän selventää.
Lisäksi tarkastelun kohteena on käytön jälkeinen vaihe.
”Joutsenmerkkituotteissa käytettäville aineille on myös tiukat vaatimukset. Niiden pitää läpäistä esimerkiksi ekotoksisuuteen, biokertyvyyteen ja hajoavuuteen liittyvät kriteerit. Lisäksi Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia myös terveydelle haitalllisille yhdisteille.”, Vaarala kuvailee.
Mukana alan kehityksen kärjessä
Pesuaineet ja kemikaalit eivät kuitenkaan ole ainoita asioita, joissa ympäristötrendi elintarviketeollisuudessa näkyy. Alaan vihkiytymättömälle tutumpi ilmentymä ovat esimerkiksi kasvipohjaiset tuotteet kaupan hyllyillä. Liiketoiminnan kehityspäällikkö Arton Ibrahimin mukaan Kiillolta on tulossa uusia tuotteita myös kaurapohjaisten tuotteiden tuotannon hygieniaan.
”Tavallisesti elintarviketeollisuuden kohteissa pesuaineen pitää tehota erityisesti rasvan ja proteiinin poistamiseen. Kauratuotteet sisältävät tärkkelystä, mikä vaatii pesuaineelta erilaisia ominaisuuksia. Tuotteemme räätälöidään ja optimoidaan aina kohteen mukaan, mutta haluamme olla mukana alan kehityksen kärjessä ja se tarkoittaa myös uusien ratkaisujen kehittämistä”, Ibrahimi kiteyttää.
Uudet ympäristöystävälliset ratkaisut ovat myös osa Kiillon Lupausta ympäristölle, toimintakulttuuria, jossa ympäristö huomioidaan kaikessa toiminnassa. Kiillon tavoite on olla alansa ympäristöjohtaja.
”Joutsenmerkki-tuotteet tukevat tavoitteitamme niin vihreiden materiaalivalintojen kuin palveluiden osalta. Oman toimintamme ohella autamme myös asiakkaitamme toimimaan entistä ympäristöystävällisemmin”, Kimmo Nurmi summaa.
Ympäristöystävällisten tuotteiden merkitys kasvaa
Joutsenmerkki on pitkään kertonut kuluttajille tuotteiden täyttävän tiukat ympäristökriteerit. Uusia näkökulmia ympäristömerkin käyttöön on tuonut esimerkiksi Joutsenmerkitty rakentaminen. Elintarviketeollisuudessa asia on kuitenkin uusi. Nurmi kertookin, että projektin taustalla on usean vuoden keskustelu ympäristömerkkien tarpeellisuudesta teollisuudessa.
Myös Vaarala pohtii, että kysyntää ei ehkä aikaisemin ole ollut tarpeeksi.
”Toisaalta ympäristömerkki asettaa omat haasteensa myös tuotekehitykselle”, hän huomauttaa.
Ibrahimi kehuu palautteen projektista olleen hyvää.
”Ympäristönäkökulmat korostuvat myös teollisuudessa. Asiakkaat ovat ottaneet tiedon Joutsenmerkityistä tuotteista ilolla vastaan.”