Kun lapseni olivat alakoululaisia, heidän luokkakaverinsa olivat meillä monesti syömässä koulun jälkeen. Hämmennys oli usein suuri, kun komensin porukan käsien pesulle ennen ruokailua. Omat lapseni olivat hieman häpeissään, kun mutsi on niin nolo, mutta kavereiden mielestä käsienpesu oli siedettävää, koska ruoka oli hyvää ja sitä oli paljon.
Käsienpesukulttuuri on heikentynyt Nolon mutsin lapsuusvuosista (60-luku), jolloin sitä opettiin kotona ja koulussa. Silloin vielä sodanjälkeiset epidemiat, esim. tubi, olivat vanhempien hyvässä muistissa ja yleistä hygieniaa korostettiin tartuntojen torjunnassa. Tartuntataudit hiipuivat yleisen rokotusohjelman ja antibioottien myötä ja tietoisuus käsi- ja pintahygienian merkityksestä heikkeni. Vaikka hampurilaisruokailu tapahtuu pääsääntöisesti käsin, ei käsienpesua pidetä tärkeänä. ”Onneksi” monet ruokavälitteiset vatsatautiepidemiat muistuttavat aika ajoin käsihygienian tärkeydestä.
Käsien iholla asustaa kahdentyyppisiä mikrobeja, pysyviä ja väliaikaisia. Pysyvät mikrobit, yleisimmin bakteerit, ovat lähes aina vaarattomia, jopa ihmiselle hyödyllisiä. Ne asuvat ihon syvemmissä kerroksissa ja käsienpesu tai -desinfiointi vähentää niitä, mutta ei poista. Parin tunnin päästä käsihygieniatapahtumasta niiden määrä on ennallaan. Väliaikaiset bakteeriasukit käsien iholla tulevat iholla yleensä aina muilta pinnoilta tai muista ihmisistä. Ja myös siirtyvät käsien välityksellä helposti ihmisestä ja paikasta toiseen. Monet näistä bakteereista tai viruksista ovat taudin aiheuttajia, jotka siirtyvät käsiin esimerkiksi wc-käynnin jälkeen. Kaikenlaiset ihorikot käsissä ovat ideaalisia asuinpaikkoja bakteereille.
Kuinka kauan mikrobit säilyvät hengissä terveellä iholla riippuu mikrobista. Bakteerien säilymismuodot, itiöt, voivat säilyä viikkoja, virukset yleensä vain tunnin. Tästä johtuen tautisina aikoina käsiä kannattaa pestä usein. Käsien pesu saippualla kuivattaa käsiä, joten käsien ihoa tulee hoitaa hyvin käsivoiteella. Ehjä, terve iho on paras puolustus mikrobeja vastaan.
Tavallinen nestesaippua käsien pesussa on paras vaihtoehto. Palasaippuat varsinkin yhteiskäytössä, saastuvat usein bakteereilla ja levittävät bakteereita ympäristöön. Antibakteeristen nestesaippuoiden käyttöä ei suositella, koska lukuisissa tutkimuksissa niiden teho ei juurikaan poikkea tavallisesta nestesaippuasta ja antibakteerisen tuotteen pitkäaikainen käyttö iholla voi jopa aiheuttaa pysyvien, hyödyllisten bakteerien muuntumisen vastuskykyisiksi tietyille antibakteerisille aineille.
Alkoholipitoiset käsihuuhteet ovat yleensä ammattikäyttöön tarkoitettuja (elintarviketeollisuus ja terveydenhuolto), eikä niitä välttämättä tarvita kotioloissa. Niistä ei sinänsä ole haittakaan, mutta käyttöä kotona tulisi rajoittaa vain hankalien epidemioiden aikana lisäsuojaksi. Alkoholihuuhteet sisältävät paljon ihoa hoitavia tuotteita, joten niiden käyttö parantaa ihon kuntoa. Lyhytaikaisesti käytettyinä ne eivät lisää bakteerien vastuskykyä lääkkeitä tai desinfektioaineita vastaan.
Mutta pesitpä kätesi kuinka hyvin tahansa, koko prosessi menee ihan hukkaan, jos et kuivaa käsiä huolellisesti pesun jälkeen. Märistä, pestyistäkin käsistä mikrobit kulkeutuvat ympäristöön todella tehokkaasti. Kuivausmenetelmistä tutkitusti tehokkaimmat ja turvallisimmat ovat paperi- ja kangaspyyhkeet. Julkisissa tiloissa paperipyyhe on paras ja kotioloissa säännöllisesti vaihdettava kangaspyyhe. Automaattiset ilmakuivamet ei ole niin tehokkaita ja turvallisia kuin pyyhkeet. Ilmakuivatessa ei oikein pinna kestä kuivattaa tarpeeksi, ja loppu menee sitten ns. ”housunpersauksiin”. Ilmakuivamet myös levittävät mikrobeja pesuhuoneen ilmaan ja muodostavat ilman mukana liikkuvia aerosoleja ympäristöön.
Eli käsien PESU, DESINFEKTIO (tarvittaessa), KUIVAUS ja KÄSIVOITEEN käyttö ja hyvä tulee. Lisätietoa saa mm. sivulta: http://www.kiiltoclean.fi/fi/ammattilaiset/henkilohygienia/artikkelit/pese-kadet-oikein/
Hyvää alkavaa, puhdasta ja tervettä vuotta 2017 toivoo KiiltoCleanin Killi