Muuttolinnut lähtevät – täit palaavat

Kolmen lapsena äitinä tämä kodin mikroskooppinen lemmikki on hyvinkin tuttu. Päiväkodin ja koulun alkaessa syksyllä meillä pidettiin luento kuinka myssyt laitetaan takin taskuun, ei hattuhyllylle ja toisten kampoja, pinnejä ja tukkasolkia ei lainata. Pikkuihmisten päässä opit pysyivät ulko-oven paukahduksen asti sillä seurauksella, että kohta tie johti apteekkiin täishampoon ostoon.

Tilaisuuden saatuaan täit viihtyvät kaikenlaisissa päänahoissa riippumatta hiusten pituudesta tai puhtausasteesta. Yleensä puhutaan että täit viihtyvät pitkissä hiuksissa, mutta eräiden selvitysten mukaan kyseisen loisen olisi helpompi siirtyä uuteen isäntään, jos tartuttajan hiukset ovat lyhyet. Jos täi saa mahdollisuuden päästä hiuksiin, se ei välitä hiusten puhtaudesta tai likaisuudesta.

Päätäit ryömivät lämmön perässä ihmisen päänahkaan ja elävät imemästään verestä. Naaraat kehittävät kuukauden mittaisen elämänsä aikana noin 100 munaa, joista käytetään nimitystä saivare. Saivareiden kuoriutuminen kestää noin 7–10 päivää samoin kuin niiden sukukypsiksi tuleminen. Täi munii vain elinkaarensa loppupäässä. Täit ja niiden toukat ruokailevat kahdesti päivässä. Ravinnotta täit kykenevät elämään vain 1–2 vuorokautta, mutta saivareet voivat pysyä elinkelpoisina vaikkapa tyynyssä 10 päivää, kuoriutumiseensa saakka. Päätäit munivat yleensä korvien taakse tai takaraivolle ja niskaan (pään takaosaan).

Päätäin torjumiseen on apteekista saatavissa täisampoita, mutta nämä yleensä tappavat vain eläviä täitä. Tiheää, mielellään metallista, kampaa tulee käyttää ahkerasti, jotta ylimääräiset päätäit ja mahdollisuuksien mukaan saivareet saadaan poistetuksi. Kampa tulisi puhdistaa huolellisesti esimerkiksi keittämällä tai jättämällä kampa yön yli etikkaan. Kampausalue tulee myös imuroida, jotta pudonneet saivareet ja täit saadaan talteen. Teipin käyttäminen saivareiden talteen ottamiseen voi olla avuksi.

Täiden häätöön ei riitä ainoastaan koko perheen hiusten hoitaminen täishampoilla tai muilla keinoilla, vaan myös vuodevaatteet, vaatteet ja esim. lasten pehmolelut tulee käsitellä. Vuodevaatteet ja kuumuutta kestävät pitovaatteet tulee pestä 60 asteen lämmössä. Päähineitä ja vaatteita voidaan myös pakastaa, yli neljä tuntia vähintään -18 °C:n lämpötilassa. Päiväkodeissa vuodevaatteiden, huokoisten pintojen ja lelujen käsittelyyn voidaan käyttää myös järeämpiä kemiallisia keinoja, esimerkiksi vetyperoksidihöyrytystä. Vetyperoksidi on desinfektioaine, joka tehoaa laajasti bakteereihin, viruksiin, homeisiin ja jopa pieneliöihin, kuten syyhypunkki ja täi. Laitosolosuhteissa voidaan esimerkiksi lelut ja vuodevaatteet kerätä yhteen huoneeseen, laittaa höyrytin käyntiin päivän päätteeksi ja aamulla kaikki materiaalit ovat turvallisia käyttää. Ei tarvita näin ollen 2-4 päivän karenssia leluille, vaan kaikki on valmiina käyttöön. Vetyperoksidista ei jää kemiallisia ainejäämiä, eikä vahingoita pintoja. Vetyperoksidi ei myöskään aiheuta täiden vastuskyvyn paranemista (resistenssiä) usein käytettynäkään.

Terveisin

KiiltoCleanin Killi